Suomessa on käynnissä kansalaisaloite, jonka tavoitteena on poistaa rahapeliautomaatit kaupoista ja kioskeista. Aloitteen syy on selvä: Suomessa on väestötutkimusten mukaan 124 000 rahapeliongelmaista. Kun mukaan lasketaan myös pelaajien läheiset, rahapelihaitoista kärsii noin 900 000 suomalaista. Riskitasolla rahapelejä pelaa noin 15 % suomalaisista.
Yksi syy tähän on vuosikymmeniä näkyvillä olleet koukuttavat ja helposti lähestyttävät automaattipelit. Tällaista ei ole muualla maailmassa, muualla nämä pelit ovat selkeästi ”piilossa”, pelihuoneissa ja saleissa, minne on pääsy vain 18 vuotta täyttäneillä – Suomessa ne ovat kaikkien näkyvillä ja testatusti myös useasti alle 18 vuotiaille pelattavissa – ja tässä on ongelman ydin. Vuonna 2017 toteutetuissa Pakka‐ostokokeissa 88 % nuorista sai pelata rahapelejä ilman ikätarkistusta.
Kansanedustaja Hjallis Harkimo on tuonut omissa mielipiteissään julki pelikoneiden siirroon pois näkyviltä, mutta kansalaisaloitetteen tavoitteet ovat vielä radikaalimmat.
Me allekirjoittaneet vaadimme rahapeliautomaatteja poistettavaksi kaupoista, kioskeilta, ravintoloista ja huoltoasemilta. Lakimuutoksen jälkeen rahapeliautomaatteja voi pelata ainoastaan kasinoilla ja erityisissä valvotuissa pelisaleissa.
Kansalaisaloitteen ”valvottu” pelisali, voisi yhä olla myös muualla kuin Veikkauksen omissa Pelaamoissa tai Triplaan avatun Feel Vegas-pelisalin tyylisissä ratkaisuissa, mutta onko se ainoa mahdollinen tapa edetä? Suomalaiset tulevat aina pelaamaan rahapelejä, niitä on pelattu aina ja tullaan pelaamaan. Kansalaisaloite keräsi lähes 32 000 kannatusta, eli ei aivan päässyt 50 000 rajaan, mutta keskustelua on ainakin nyt noussut aivan uudelle tasolle. Tuoko keskustelu mitään muutoksia?
Veikkauksen vastine vellovalle keskustelulle on oikeastaan ollut vain. että lakimuutoksen myötä vuoteen 2022 mennessä kaikki peliautomaatit on myös määrä saattaa pakollisen tunnistautumisen piiriin. Tunnistautuminen mahdollistaa pelihaittojen ehkäisyn, jos siihen liitetään pelaamisen rajoituksia. Se liitetäänkö pelaamiseen mitään rajoituksia, onkin sitten jo toinen asia.
Rahapelien tuotot eli ihmisten häviöt ja niiden jatkomatkat
Hajasijoitetut rahapeliautomaatit tuottavat vuosittain 600 miljoonaa euroa eli noin kolmasosan Veikkauksen 1,8 miljardin euron pelikatteesta. Kuitenkin vain noin 5 % rahapelaajista tuottaa puolet Veikkauksen koko tuotosta. Vuonna 2018 tämä tarkoitti, että 5 %:n joukko pelaajista teki Veikkaukselle 900 miljoonan arvoisen pelikatteen. Tämän häviörahan jatkokäsittely on noussut puheenaiheeksi ja mediassa on paljon tuotu näkyville ajatusta, mitä tapahtuu niille sadoille yhdistyksille, jotka elävät vain Veikkauksen rahojen turvin. Onko näille yhdistyksille tullut koskaan mieleen, mitä rahaa he vastaanottavat?
Erilaisia näkökulmia nimenomaan näkyvillä oleviin rahapeliautomaatteihin löytyy netistä, mm. täältä, sivustolta joka tehtiin tukemaan kansalaisaloitetta, mutta sama työ luonnollisesti jatkuu, kunnes todellisia muutoksia syntyy.
Raha-automaattien näkyvyyden muutoksella ei aiheuteta kioskien tai syrjäseudun kauppojen sulkeutumista. Jos liiketoiminta on automaateista riippuvaista, ei liene mahdotonta rakentaa tapaa, jolla pystyy siirtämään rahapelit kaikkien näkyvistä tilaan, joka on valvottu ja erillään muusta tilasta, vai eikö pysty?
Muualla julkaistua:
THL:n työryhmä kävi vuonna 2017 kattavasti läpi sääntelyyn perustuvia rahapelihaittojen ehkäisytoimia ja niiden soveltuvuutta Suomen rahapelijärjestelmään.
Julkaisussa todetaan mm., että kansainvälisen tutkimustiedon valossa rahapelipaikkojen määrää tulisi vähentää, esimerkiksi koulujen läheisyydestä. Vaikkapa Roomassa pelipaikkoja ei saa sijoittaa 300 metrin säteelle kirkosta, koulusta tai päiväkodista. Italiassa myös rahapelimainonta kiellettiin kokonaan vuoden 2019 alusta.
Suomen kaltainen malli, jossa pelit ovat lähes joka kaupan ja kioskin aulassa, on varsin poikkeuksellinen. Kyse on myös merkittävästä tuesta yksityissektorille kauppiasprovisioiden muodossa.
On myös olemassa kansainvälisiä tutkimuksia rahapeleistä….
Uusiseelantilainen Peter Adams esittää teoksessaan Moral jeopardy. Risks of accepting money from the alcohol, tobacco and gambling industries, että rahapelituottojen käyttäminen ja jakaminen on melkein yhtä ongelmallista kuin rahapelaaminen. Tarjonta luo riippuvuussuhteita, omaa korruptoivan vaikutuksen ja tuottoja käyttävät tahot pyrkivät kasvattamaan toimintaansa.
Miksei tehdä kuten Ruotsissa?
Miksemme tee kuten Ruotsissa? Ruotsin valtio teki aikamoisen muutoksen vuoden 2019 alussa ja mahdollisti rahapelaamisen kansainvälisten toimijoiden tulon laillisesti Ruotsin markkinoille lisenssimallin avulla. Ja lisenssimalli toimii, miksi se ei toimisi Suomessa? Suomessa palataan keskusteluissa aina ”rahapelivoittojen jakamiseen” yleishyödyllisille toimijoille, mutta samalla unohdetaan, mistä rahat tulevat.
Tehdään kuten Ruotsi teki ja rahapeleistä syntyvät tulot olisivatkin lisenssi-ja verotuloja suoraan Valtion kassaan ja valtio voisi sitten sosiaali- yms ministeriöiden kautta jakaa avustuksia kunnille ja yms yhdistyksille kuten aiemmin, kenties vähemmän, mutta katsokaa itse, ketkä ovat suomalaisten pelaajien rahoja saaneet (valtionavuksista päättää sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö että maa- ja metsätalousministeriö)
Viime vuosien avustustensaajia voit käydä tarkemmin katsomassa:
Nämä avustukset kulkevat STEAN eli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen kautta. STEA hallinnoi sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleishyödylliseen, terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan kohdistuvia avustuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee päätöksen jaettavista avustuksista.
Eniten näitä avuksia on saanut Y-säätiö, joka on 2017-2019 sanut 18,3 miljoonaa euroa erilaisiin tukiasuntoihin, asunnottomuuden torjumiseen. Y-Säätiö perustettiin joulukuussa 1985 ratkomaan pahaa asuntopulaa. Huutava pula oli erityisesti pienistä asunnoista. Y-Säätiön perustehtäväksi määriteltiin vuokrakotien hankkiminen jo olemassaolevasta asuntokannasta yksin eläville ja asunnottomuutta kokeville. Tänä päivänä Y-Säätiö omistaa yli 17 000 asuntoa yli 50 paikkakunnalla. Ne jakautuvat Y-Koteihin ja M2-Koteihin.
Yksi suurimmista tuensaajista on MTLH. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) perustettiin vuonna 1954 vastaamaan vähävaraisten ja rasittuneiden maaseudun äitien ja heidän lastensa loman ja virkistyksen tarpeeseen. Tänä päivänä MTLH toimii valtakunnallisesti tarjoten tuettuja ryhmämuotoisia lomia vuosittain lähes 600 viikkoa erilaisissa lomakohteissa eri puolilla Suomea. Lomia järjestetään lapsiperheille, työikäisille ja ikääntyneille sekä erityislomia eri kohderyhmiin kuuluville henkilöille. Lomakohteet sijaitsevat eri puolella Suomea. Erityisryhmien lomailua tuetaan tilojen esteettömyydellä ja lomakohteesta saatavalla yleisavustuksella. MTLH on saanut kolmessa vuodessa yhteensä reiut 15 miljoonaa euroa tukia eli tukea on saatu yli 8000 euroa per tuettu lomaviikko.
Myös Hyvinvointilomat Ry on saanut kolmessa vuodessa tukia yli 12 miljoonaa euroa. Loppuvuoden 2019 tuetuille lapsiperhelomillemme valittiin yli 300 perhettä ja aikuisille suunnatun loman sai yli 300 henkilöä. Kaikista syys- ja joululomille valituista yli 75% lähtee tuetulle lomalle ensimmäistä kertaa. Loman kustannuksista peritään omavastuuosuus, joka vaihtelee lomakohteittain 50€ – 125€/aikuinen/5 vrk. Lomia jaetaan 10 eri lomakodin kesken.
Avustuksia on jaettu yli 1100 eri järjestölle.
Liikunta, kulttuuri, tiede ja nuorisotyö
Rahansaajia ovat olleet muun muassa kaikki suurimmat liikunta-alan järjestöt ja liitot vuosittain miljoonien avustussummilla.
Talouselämä nosti omassa tekstissään esille:
Annetaanhan toki Veikkauksen rahoja myös nuorisotyöhön: Kokoomuksen Nuorten Liitto 649 000 e, Perussuomalaiset Nuoret 115 000 e, Sosialidemokraattiset Nuoret 529 000 e, Suomen Demokratian Pioneerien Liitto 346 000 e, Suomen Keskustanuoret 674 500 e, Svensk Ungdom 226 500 e, Vasemmistonuoret 331 500 e, kepu-taustainen Vesaisten Keskusliitto 425 000 e, demaritaustainen Nuorten Kotkien Keskusliitto 647 000 e, kokoomuksen ”läheisjärjestö” Kansallinen Lasten Liitto 220 000 e ja monta muuta poliittisentaustan järjestöä, jotka kuittasivat viime vuonna rahaa Veikkaus-varoista.